Hieno päivä takana, Poika meni ensimmäistä päivää eskariin. Vähän kurkkua kuivasi kun saatteli pikkuista miestä luokkahuoneeseen, eskari kun sijaitsee ala-asteen yhteydessä. Virallinen alkamispäivä on vasta viikon päässä, mutta hoito siellä alkoi tänään. 

Itse sain vähän siivoiltua ja hommia hoideltua, ja muutenkin tänään on ollut hyvä olo (puuta koputellen, päivä on mennyt ilman yhtäkään itkukohtausta). Luulen että sain viime yönä nukuttua normia paria tuntia enemmän, koska heräilin kuuden aikaan eikä ollut ollenkaan zombifiilis. :)

Ihana ystävänikin piipahti kahvilla lastensa kanssa, sain ihastella puolivuotista vauvaa. Oi että ne on sitten ihania, jos ei oma kiintiö olisi jo erittäin pahasti täynnä, niin tekisi mieli hankkia heti yksi sellainen tuhinatoope. Lapsetkin oli niin iloisia kavereista, harmi että "sisarusrakkaus" palasi heti vieraiden lähdettyä ja muutamat riidat joutui vähän ääntäkin korottamalla ratkaista. Kai niillä on ollut ikävä toisiaan kun eivät enää samassa hoidossa voi olla.

Riidat käännettiin sitten voitoksi tilaamalla pizzaa, kun huomenna murut lähtee viikonlopuksi pois. Poika isovanhempien kanssa mökille, aina se vähän ahdistaa niitten mukaan päästää, mutta vaikka epäonnistuivat turvallisina vanhempina, isovanhemmuus toimii. Enkä halua omien ongelmieni takia Pojalta isovanhempia riistää, omat kun on itsellekin erittäin rakkaita. Jos joskus näen huolestuttavia piirteitä Pojan käytöksessä tai muuta vastaava, puutun tottakai tiikeriemon raivolla tilanteeseen, mutta tällä hetkellä sujuu.

Tytär lähtee Ukolle, meidän piti ensin mennä huomenna "treffeille", mutta Ukon lapset edellisestä liitosta tulevatkin viikonlopuksi, joten joudutaan siirtämään. (Pojat ovat isällään epäsäännöllisen säännöllisesti) Ukko ottaa sitten Tyttären luokseen, lepo tuleekin ehkä tarpeeseen tämän viikon myllerrysten jälkeen.

Vähän kyllä harmittaa ettei laatuaikaa saatu Ukon kanssa, ja olisin niin halunnut nähdä 'Puhdistuksen Yö'n, mutta ehkä saan jonkun muun houkuteltua mukaan. 

Se tästä päivästä, nyt menen kasautumaan sohvalle rakkauspullien kanssa katselemaan muumeja miljoonatta kertaa (vaikka Poika ei isona poikana enää niin syliin hakeudu, Tytär on niin äidin pusu-halimonsteri että korvaa kyllä senkin. Ja silloin kun Poika sitä läheisyyttä haluaa, se tuntuu sitäkin tärkeämmältä molemmista).